Moi rakkaat!
Ihan sikana tulee kyselyitä miksen oo kirjottanut mitään pitkään aikaan. Siihen on hyvä syy, oon nimittäin jeesannu mun ihanaa veljee sen uuden blogin, Gimmakonsultin, kanssa.
Käykää kattomassa, sil on niin freesejä ajatuksii, mun mielestä on ihanaa et Rakkauskoutsin lisäks muutkin nuoret kundit uskaltaa avoimesti puhua rakkaudesta ja ihmissuhdejutuista!
Kesä ja kärpäset! <3
-Keisari
keskiviikko 2. heinäkuuta 2014
torstai 13. kesäkuuta 2013
Ihan paras treeniblogi!
Moi kaikki!
Varmaan tiesittekin et muhun on iskeny ihan törkee jumppakärpänen! Ei mee montaakaan päivään ilman et mä en kävis lenkil tai salil tai jois jotain smoothieta. Mä oon ite laittanu jotain ajatuksia tost treenaamisest ylös – lähinnä tollaseen Vuokko Eskolin-Nurmesniemen suunnittelemaan Piccolo-muistikirjaan – ja monesti oon miettiny et ois tosi siistii kuulla mitä muut ihmiset ajattelee sykkeistä ja hengästymisestä ja painavien esineiden nostelusta.
![]() |
| Tästä Piccolo-kuosista myydään jossain Itä-Euroopan maissa myös sellasta versiota, johon on lisätty joku rotan kuva. Yäk!! xD |
Parasta täs blogissa on et vaik se keskittyy rankkaan
treenaamiseen ja hien saa pintaan pelkästään lukemalla päivityksiä, niin siitä
on kevään mittaan kuoriutunu ihan täysiverinen lifestyle-blogi. Näillä tytöillä
on nimittäin muutakin annettavaa ku naaman hapoille saavat treenivinkit.
Enkä mä dissaa todellakaan tavallisii treeniblogei, mä en oo
vaativa lukija :D. Mulle riittää ihan täysin se et blogissa selostetaan
yksityiskohtaisesti treenaamisen aloittamisen syyt (omaan ylipainoisuuteen herääminen, poikaystävän kommentit, huono psyyke, yksinjäämisen pelko),
treenaamisen tavoitteet ja sit vielä selitykset miks tavoitteisiin ei ihan
päästy. Mut esmes tän blogin visuaalisuus on ihan sairas, välillä tuntuu et lukee
vaan jotain Robert Kirkmanin sarjakuvaa eikä treeniblogii, kun noit kuvii on
vaan niin paljon ja ne on vaan niin siistei.
Muutenkaan tää blogi ei todellakaan mee siit mist aita on
matalin. Hyvänä esimerkkinä kinesioteippaus-vinkit. Must on mageeta et nää
gimmat ei takerru siihen faktaa, et noita teippauksia käyttää yleensä
Valioliiga-futaajat, astronautit ja ihmiset jotka juoksee sata metriä alle
kymmeneen sekuntiin, vaan rohkeesti ottaa omaan treenaamiseen mukaan kaiken
mahdollisen avun. Samalla lukijat saa uutta tietoo ja korjaa omia vääriä
käsityksiään ja ihan silkkoja huhuja. Mä esim oon aina luullu et toi "pitkä
pinkki teippi jalssa" hakee lapset
tarhasta töiden jälkeen ja täyttää veroilmoituksen ja et "sininen y-teippi" on kärsivällinen puhelinmyyjien kanssa.
Joku ilkee ja kade vois sanoo et blogi, jossa kaks kipuilevaa ja
kohta kolmekymppistä naista herää oman aineenvaihdunnan hidastumiseen
muutaman vuoden viipeellä kertoo enemmän
tosi-tv-sukupolven narsismista kuin rasvanpoltosta ja että kaikesta
tsemppaamisesta ja höyryämisestä huolimatta Terhokodin muistipeli-illassakin on
enemmän itsevarmuutta ja uskoa omaan tekemiseen, mut mä oon sitä mieltä et
ihmisten pitää tehdä niitä juttuja jotka tuntuu hyvältä ja ennenkaikkee kertoo
niistä kaikille vaikka bloggaamalla, koska eiks joku joskus sanonu et jossä
teet takareisiä TRX-nauhoilla ja kukaan ei tiedä sitä ni se on vähän niinku
sitä ei koskaan olis tapahtunut.Hikistä kesää kaikille! ;)
-Keisari
tiistai 2. huhtikuuta 2013
Ihana pääsiäinen takana! Nyt kelpaa palata arkiseen
aherrukseen! Niin monta unohtumatonta muistoa, mä oon niin onnellinen niistä
ihmisistä ja asioista, joista mun possunpunainen elämä koostuu!
<3<3<3<3<3
Näistä on maailman paras pääsiäinen tehty :)
Hiihtovaellus ilman karttaa
Minttukaakao
Poronkäristys
Itse tehdyt lätyt ja lakkahillo
Parhaiden ystävien seura
Revontulet
Lammaspaisti
Kevät <3
Monotanssit
Pyllyä polttavan kuuma savusauna
Avanto
Takkatuli
Kairan teroitus ukin kanssa
Pajunkissat
Alias lautapeli ihan parhaimmassa seurassa
J Karjalainen
Ystävän 3-kuinen staffinpentu
3 päivän hemmotteluloma Pariisissa äidin kanssa
Naku-uinti öisellä stadikalla
Jäätelö
Ruisrock
Ystävän kanssa irvistely passikuva-automaatissa
Sytostaattihoitojakson päättyminen
Kuva omista, hiekkaan upotetuista varpaista
Siltasen brunssi
Valtsun kirppis
Samujin ystävämyynti
Meikit
Ketjut
Vyö
perjantai 22. maaliskuuta 2013
Lääh ja puuh!
Mä oon alkanut urheilemaan! xD En ois uskonut ikinä sanovani tätä, mut kuinka hyvä fiilis voi
kunnon rääkistä tulla! Ihan sairaan euforinen olo tunnin podypumpin tai
kahvakuulatreenin jälkeen, lihakset vaan tärisee ja hiki valuu, nyt saa läskit
kyytiä :D.
Mä en tiiä mikä muhun on mennyt. Oon aina vihannut
liikkumista, aikaisemmin en edes juossut bussia kiinni aamulla, koska se on
jotenkin niin… rahvasta. No, yks aamu mä vaan seisoin peilin edessä ja katsoin
iPhonen etsimen kautta peilistä heijastuvaa tyyppiä ja tajusin et mähän oon
ihan pullukka, kääk! Ja mikäs ihme se on, kyllä kaikenmaailman herkkuja on
tullut vedettyä talven mittaan siihen tahtiin, että ei ihme jos vähän housut pullottaa...
Eikäku kiristää xD
Alotin treenaamisen pari viikkoa sitten ostamalla yhdelle
salille (olisiko ollut BodyWorlds?? Kuitenkin keskustassa, ei se Heurekan toimipiste) 48 kk jäsenkortin 8000 eurolla. Aluks piti ottaa vaan sellainen kolmen
kuukauden kortti, mutta niillä oli joku kampanja, että nyt kun ottaa pidemmän jäsenyyden
niin saa leffalipun, juomapullon ja hiirimaton, jossa paksu liftaava mies
hymyilee ja sen alla lukee ”kyytiä kiloille!”.
Ihan sika kallishan toi jäsenyys on, mutta voiko oikeesti
omalle hyvinvoinnille asettaa hintaa? Sitä paitsi sillä saa kuitenkin rajattoman
käyttöoikeuden salille klo 11-19 välille (arkisin) ja kerran kuussa Markus Pöyhönen käy siellä
salilla antamassa kuntovinkkejä osana jotain yhdyskuntapalvelu-juttua. Ja siel
on ihan sikana kaikkia ryhmäliikuntajuttuja, tyyliin Spinning, Dubstep, BodyShot,
Bukkake, you name it! :D.
Muutenkin tosi kivaa porukkaa siel, aina on joku
neuvomassa, vaikkei ees kysyis mitään. Ja viel ihan sika hauskoja tyyppejä, ykskin
semmonen jäätävän iso kaappi, (vissiin joku armeija tyyppi, ku sillä on Suomen ilmavoimien vanha tunnus tatuoituna takaraivoon) sano mulle kerran et näytän
siltä, et mulle maistuu "kyrpälounas", kun valittelin et on kokoajan nälkä
treenatessa xD. Nauroin ihan sikana ja sitten se viel tsemppas mua, et kannattaa liikkua vielä kun omin jaloin pääsen.
Että tästä tää nyt sitten lähtee, toivottakaa onnea, sitä
tarvitaan! :D Tie pitkä ja kivinen ja tavoitteet on ihan sika korkeella, mut
hei, niin pitääkin! Kaivoin vanhempien autotallista mun vanhan pinnasängyn joka
on varmaan 120 cm pitkä ja päätin et ens syksynä mä mahdun siihen nukkumaan,
vaikka henki menis :D.
Kohti kesää ja kesäkuntoa!
Puspus,
-K
maanantai 12. maaliskuuta 2012
Aurinko, suutele meitä!
Moi kaikille!
Pari viikkoa sitten oli jokavuotinen Oscar-gaala ja jo perinteeksi muodostuneeseen tapaan olin ystävättäreni luona yökylässä seuraamassa suoraa lähetystä. Muistan, kuinka söimme vaahtokarkkeja ja keskustelimme siitä, minkä boutiquen valitsisimme, jos saisimme ostaa vaatteita vain yhdestä paikasta koko loppuelämämme. Mietin asiaa pitkään, enkä rehellisesti sanoen pystyny äkisti vastaamaan mutkikkaaseen kysymykseen. Asia jäi vaivaamaan ja otin asiakseni analysoida kymystä. Laitoin ylös muutaman minulle tärkeän ja ostopäätöksiini vaikuttavan asian ja tein (okei tämä on vähän nörttiä, myönnän xD ) kaavion johon pohjautuvan pisteytyksen perusteella valitsin käyttämistäni muotiliikkeistä minulle mielekkäimmän.
Pari viikkoa sitten oli jokavuotinen Oscar-gaala ja jo perinteeksi muodostuneeseen tapaan olin ystävättäreni luona yökylässä seuraamassa suoraa lähetystä. Muistan, kuinka söimme vaahtokarkkeja ja keskustelimme siitä, minkä boutiquen valitsisimme, jos saisimme ostaa vaatteita vain yhdestä paikasta koko loppuelämämme. Mietin asiaa pitkään, enkä rehellisesti sanoen pystyny äkisti vastaamaan mutkikkaaseen kysymykseen. Asia jäi vaivaamaan ja otin asiakseni analysoida kymystä. Laitoin ylös muutaman minulle tärkeän ja ostopäätöksiini vaikuttavan asian ja tein (okei tämä on vähän nörttiä, myönnän xD ) kaavion johon pohjautuvan pisteytyksen perusteella valitsin käyttämistäni muotiliikkeistä minulle mielekkäimmän.
Rehellisyyden nimissä täytyy sanoa, että olisin todennäköisesti tullut täysin samaan tulokseen ihan "intsullakin", tai viimeistään Visa-laskuani tarkastelemalla ;). Tässä se nyt tulee: jos paha haltiatar noituisi minut henkilökohtaiseen limboon, päiväni murmelina viettäisin Itäkeskuksen TOUCH d' ANDRE':ssa.
Liikkeessä on ylivoimaisesti raikkain kevätmallisto, johon olen tänä vuonna törmännyt:
![]() |
| Aktiivisen rämäpään valinta on ehdottomasti tämä t-paita, jonka kaula-aukko mahdollistaa täysimittaisen elvyttämisen/defibrilloimisen ilman paidan leikkaamista. |
![]() |
| Miksipä ei. Valkoinen Rolls-Royce ja bengalintiikeri myydään erikseen. |
![]() |
| Unohda silmätipat, tämä hypnoottinen riikinkukko-kuosi toimii paremmin kuin yksikään muuntohuume. |
![]() |
| Kauluspaita Sinulle joka peset mieluummin rahaa kuin kainaloitasi. |
![]() |
| Ratkaise da Vinci koodi tai... |
![]() |
| ...vaihtoehtoisesti voit saada päivän uutiset suoraan kontioosi. |
maanantai 16. tammikuuta 2012
Oma suosikkiblogini
Heippa hei lukijat!
Huomasin muutama päivä sitten, että Lily.fi -sivustolla eräs kollega oli maininnut Keisarin vanhat vaatteet yhdeksi suosikkiblogeistaan. Olen varsin otettu tästä kunniasta ja päätin itse "laittaa vahingon kiertämään". Siispä paljastan teille oman suosikkiblogini. Seuraan säännöllisesti montaakin muoti- ja lifestyle-blogia, näiden lisäksi luen muotilehtiä, kuten Cosmlitan, Stellar, Bazaar ja Popteen. Vaikka suhtaudun näihin asioihin melko intohimoisesti, niin tuntuu, että edellä mainitut julkaisut ovat osa arkiruutinejani ennen kaikkea "työni" puolesta :). Sen takia oma ikisuosikki-blogillani on hieman erilainen, humoristinen ote muotiin.
Oma lempiblogini on nimittäin kerrassaan mainio One life, shop it. Blogia pitävä Söpö Galtsust (etunimi taitaa olla keksitty :) tekee pilke silmäkulmassa hersyvää, mutta hyväntahtoista pilkkaa muotibloggaajista ja ilmiöstä yleisemmällä tasolla. Hatunnoston arvoinen suoritus on blogipersoonan piiruntarkka luominen vaatteita ja meikkejä myöten. Söpön hahmossa yhdistyvät kaikkien Tokio Hotelin jäsenten lisäksi ripaus Mad Maxin tyyppistä urbaania nomadia, joka tavoittaa autioiden teollisuusalueiden ja unisten maalaisteiden lumisen estetiikan. Elämänmakuisessa karikatyyrissä on saumattomasti yhdistetty lähes provokatiivista itsevarmuutta ja toisaalta sitä suomalaista vaatimattomuuteen kurkottavaa elettömyyttä, joka saa hahmon ikään kuin etsimään maasta jotakin hukattua. Tai ehkä sitä jotakin ei ole vielä koskaan löytynyt.
Vaikka blogin huumori saattaa jopa närkästyttää joitakin "kovan linjan" bloggaajia, on se minusta rohkea veto aikana, jolloin älykästä huumoria ei todellakaan ole liikaa. Lisäksi individualismiin rohkaisevan blogin voi mielestäni nähdä eräänlaisena kunnianosoituksena kaikille Suomen billyelioteille, jotka nenä verta vuotaen ja posket lumipesun jäljiltä punakkoina kävelevät koulusta kotiin sitä unista kylänraittia, ja tämä kaikki vain siksi että he uskaltavat tuntea.
Mitä nyt blogin ulkoasu on ehkä vähän pliisu.
<3:lla Keisarilta Hilkalle
Huomasin muutama päivä sitten, että Lily.fi -sivustolla eräs kollega oli maininnut Keisarin vanhat vaatteet yhdeksi suosikkiblogeistaan. Olen varsin otettu tästä kunniasta ja päätin itse "laittaa vahingon kiertämään". Siispä paljastan teille oman suosikkiblogini. Seuraan säännöllisesti montaakin muoti- ja lifestyle-blogia, näiden lisäksi luen muotilehtiä, kuten Cosmlitan, Stellar, Bazaar ja Popteen. Vaikka suhtaudun näihin asioihin melko intohimoisesti, niin tuntuu, että edellä mainitut julkaisut ovat osa arkiruutinejani ennen kaikkea "työni" puolesta :). Sen takia oma ikisuosikki-blogillani on hieman erilainen, humoristinen ote muotiin.
Oma lempiblogini on nimittäin kerrassaan mainio One life, shop it. Blogia pitävä Söpö Galtsust (etunimi taitaa olla keksitty :) tekee pilke silmäkulmassa hersyvää, mutta hyväntahtoista pilkkaa muotibloggaajista ja ilmiöstä yleisemmällä tasolla. Hatunnoston arvoinen suoritus on blogipersoonan piiruntarkka luominen vaatteita ja meikkejä myöten. Söpön hahmossa yhdistyvät kaikkien Tokio Hotelin jäsenten lisäksi ripaus Mad Maxin tyyppistä urbaania nomadia, joka tavoittaa autioiden teollisuusalueiden ja unisten maalaisteiden lumisen estetiikan. Elämänmakuisessa karikatyyrissä on saumattomasti yhdistetty lähes provokatiivista itsevarmuutta ja toisaalta sitä suomalaista vaatimattomuuteen kurkottavaa elettömyyttä, joka saa hahmon ikään kuin etsimään maasta jotakin hukattua. Tai ehkä sitä jotakin ei ole vielä koskaan löytynyt.
Vaikka blogin huumori saattaa jopa närkästyttää joitakin "kovan linjan" bloggaajia, on se minusta rohkea veto aikana, jolloin älykästä huumoria ei todellakaan ole liikaa. Lisäksi individualismiin rohkaisevan blogin voi mielestäni nähdä eräänlaisena kunnianosoituksena kaikille Suomen billyelioteille, jotka nenä verta vuotaen ja posket lumipesun jäljiltä punakkoina kävelevät koulusta kotiin sitä unista kylänraittia, ja tämä kaikki vain siksi että he uskaltavat tuntea.
Mitä nyt blogin ulkoasu on ehkä vähän pliisu.
<3:lla Keisarilta Hilkalle
maanantai 12. joulukuuta 2011
Pikkujouluhemmottelua
Moi ja hui!
Joulu se taas kolkuttelee ovella ja tontut ovat varmasti jo ikkunan takana tarkkailemassa, kuinka kiltisti - tai tuhmasti ;) - sitä ollaan taas kulunut vuosi oltu. Itse päätin olla ottamatta stressiä joulun hankinnoista ja olen onnistunut siinä paremmin kuin edellisinä vuosina (vinkvink: Cosmlitanissa oli toissa kuun numerossa kätsy artikkeli siitä, kuinka yhdellä isommalla kulutusluotolla saa maksettua useamman pikavipin erääntyneet maksut kerralla pois. Jei! :).
Tein joulushoppailustressittömyyden lisäksi toisenkin päätöksen: Aion ostaa itselleni pikkujoululahjan! Minusta on typerää, että jouluna annetaan lahjoja muille ja muistetaan läheisiä ja ystäviä, kun samalla se kaikista tärkein ihminen jää monesti vailla huomioita ja hemmottelua. Tämä ihminen on tietenkin sinä itse!
Muistan kuinka toissa syksynä samassa Horsebicissä kanssani ollut tyttö sanoi olevansa väsynyt joka vuotiseen jouluhössötykseen ja kaikkeen muuhunkin ja kertoi turhanpäiväisen tavaroiden ja tarkoitusten perässä juoksemisen menettäneen merkityksensä hänen silmissään jo aikoja sitten. Pidin tyttöä itsekkäänä ja sanoinkin tämän hänelle silloin. Olen kuitenkin tänä vuonna hoksannut, että joulu on todellakin meille jotenkin niin pirun suuri juttu, että se melkein ärsyttää minuakin. Olisi hauska keskustella asiasta nyt kun minäkin olen lopen uupunut kaupoissa ja kahviloissa juoksemiseen, mutta en ole nähnyt tyttöä sen koommin. Tarkemmin ajatellen Erin ei edes tullut viime tammikuussa alkaneelle Horsebic-jatkokurssille, jonka sai puoleen hintaan CityShopparilla, jos oli syksyn alkeistunneilla. Tämä oli kyllä outoa, koska muistan hänen jättäneen pukuhuoneen lokerooni käsin kirjoitetun lapun, jossa luki: "Elämä on jumalan kylmä ja musta syli. -Erin". Koitin soittaa hänelle, mutta numero oli poistunut käytöstä. Outo tyttö.
Enivei, kuten aikasemmin kirjoitin, päätin hemmotella itseäni ja ostaa jotain kivaa pikkujoululahjaksi. Ensin ajattelin ostaa kylmien talvi-iltojen lämmikkeeksi ihanat OnePiece-haalarit, mutta olen niin kauhean ahtaanpaikankammoinen, että päätin jättää kotihiiren unelma-asusteen hyllyyn. Pitkällisen mietinnän jälkeen päätin ostaa Timo T.A. Mikkosen suunnittelemat kävelykengät, vaikka joudun ehkä lähtemään etelän lämpöön, mikäli mielin niitä lähiaikoina pitää jalassa ;)
P.s. Vinkki joulushoppailijoille, jotka vielä haluatte tiputtaa muutaman kilon ennen joulupyhien mässäilyä: Menkää Tallinnaan päiväksi kauppoja kiertelemään ja antakaa samalla reissulla lasnamäkeläisen kulkukoiran purra teitä sääreen. Hoitamattomana vie ruokahalun paljon tehokkaammin kuin yksikään myslipatukka :)
P.p.s. Jos saa Keisari tavoistaan poiketen harrastaa hieman product placementtia, niin Tuubiossa kuunneltavissa oleva Erilaisten Frendien radioshow on tsekkaamisen arvoinen. Aika vähän mitään muodista tms, mutta muuten ihan hyvää juttua heittävät ;).
Puspus :)
Joulu se taas kolkuttelee ovella ja tontut ovat varmasti jo ikkunan takana tarkkailemassa, kuinka kiltisti - tai tuhmasti ;) - sitä ollaan taas kulunut vuosi oltu. Itse päätin olla ottamatta stressiä joulun hankinnoista ja olen onnistunut siinä paremmin kuin edellisinä vuosina (vinkvink: Cosmlitanissa oli toissa kuun numerossa kätsy artikkeli siitä, kuinka yhdellä isommalla kulutusluotolla saa maksettua useamman pikavipin erääntyneet maksut kerralla pois. Jei! :).
Tein joulushoppailustressittömyyden lisäksi toisenkin päätöksen: Aion ostaa itselleni pikkujoululahjan! Minusta on typerää, että jouluna annetaan lahjoja muille ja muistetaan läheisiä ja ystäviä, kun samalla se kaikista tärkein ihminen jää monesti vailla huomioita ja hemmottelua. Tämä ihminen on tietenkin sinä itse!
Muistan kuinka toissa syksynä samassa Horsebicissä kanssani ollut tyttö sanoi olevansa väsynyt joka vuotiseen jouluhössötykseen ja kaikkeen muuhunkin ja kertoi turhanpäiväisen tavaroiden ja tarkoitusten perässä juoksemisen menettäneen merkityksensä hänen silmissään jo aikoja sitten. Pidin tyttöä itsekkäänä ja sanoinkin tämän hänelle silloin. Olen kuitenkin tänä vuonna hoksannut, että joulu on todellakin meille jotenkin niin pirun suuri juttu, että se melkein ärsyttää minuakin. Olisi hauska keskustella asiasta nyt kun minäkin olen lopen uupunut kaupoissa ja kahviloissa juoksemiseen, mutta en ole nähnyt tyttöä sen koommin. Tarkemmin ajatellen Erin ei edes tullut viime tammikuussa alkaneelle Horsebic-jatkokurssille, jonka sai puoleen hintaan CityShopparilla, jos oli syksyn alkeistunneilla. Tämä oli kyllä outoa, koska muistan hänen jättäneen pukuhuoneen lokerooni käsin kirjoitetun lapun, jossa luki: "Elämä on jumalan kylmä ja musta syli. -Erin". Koitin soittaa hänelle, mutta numero oli poistunut käytöstä. Outo tyttö.
Enivei, kuten aikasemmin kirjoitin, päätin hemmotella itseäni ja ostaa jotain kivaa pikkujoululahjaksi. Ensin ajattelin ostaa kylmien talvi-iltojen lämmikkeeksi ihanat OnePiece-haalarit, mutta olen niin kauhean ahtaanpaikankammoinen, että päätin jättää kotihiiren unelma-asusteen hyllyyn. Pitkällisen mietinnän jälkeen päätin ostaa Timo T.A. Mikkosen suunnittelemat kävelykengät, vaikka joudun ehkä lähtemään etelän lämpöön, mikäli mielin niitä lähiaikoina pitää jalassa ;)
![]() |
| Joku kertoi Mikkosen kääntäneen katseensa ensi vuoteen ja kevätmallistoon jo aikaisemmin tänä vuonna, mutta nämä kaunokaiset ovat vielä tämän syksyn ideoinnin tulosta. |
P.s. Vinkki joulushoppailijoille, jotka vielä haluatte tiputtaa muutaman kilon ennen joulupyhien mässäilyä: Menkää Tallinnaan päiväksi kauppoja kiertelemään ja antakaa samalla reissulla lasnamäkeläisen kulkukoiran purra teitä sääreen. Hoitamattomana vie ruokahalun paljon tehokkaammin kuin yksikään myslipatukka :)
P.p.s. Jos saa Keisari tavoistaan poiketen harrastaa hieman product placementtia, niin Tuubiossa kuunneltavissa oleva Erilaisten Frendien radioshow on tsekkaamisen arvoinen. Aika vähän mitään muodista tms, mutta muuten ihan hyvää juttua heittävät ;).
Puspus :)
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)










