Ihan paras treeniblogi!

 

Moi kaikki!

Varmaan tiesittekin et muhun on iskeny ihan törkee jumppakärpänen! Ei mee montaakaan päivään ilman et mä en kävis lenkil tai salil tai jois jotain smoothieta. Mä oon ite laittanu jotain ajatuksia tost treenaamisest ylös – lähinnä tollaseen Vuokko Eskolin-Nurmesniemen suunnittelemaan Piccolo-muistikirjaan – ja monesti oon miettiny et ois tosi siistii kuulla mitä muut ihmiset ajattelee sykkeistä ja hengästymisestä ja painavien esineiden nostelusta.

 

Tästä Piccolo-kuosista myydään jossain Itä-Euroopan maissa myös sellasta versiota, johon on lisätty joku rotan kuva. Yäk!! xD

 

Ja nyt mä oon löytänyt ihan parhaan blogin, Rahkatädit treenaa! Siis ihan mielettömän magee, kaks nuorta helsinkiläisnaista päätti talvella ruveta treenaamaan ja mikä parasta, kirjoittamaan siitä blogia – ihanaa! Mua ainakin ärsyttää sellanen suomalainen jurottaminen ja tuppisuuna möllöttäminen; miksei tavalliset ihmiset kirjota enemmän siitä kun ne tekee tavallisia asioita ja stressaa niistä. Mua ainakin kiinnostaa ihan sikana! :D Nää gimmat on asian ytimessä ;).

Parasta täs blogissa on et vaik se keskittyy rankkaan treenaamiseen ja hien saa pintaan pelkästään lukemalla päivityksiä, niin siitä on kevään mittaan kuoriutunu ihan täysiverinen lifestyle-blogi. Näillä tytöillä on nimittäin muutakin annettavaa ku naaman hapoille saavat treenivinkit.

Enkä mä dissaa todellakaan tavallisii treeniblogei, mä en oo vaativa lukija :D. Mulle riittää ihan täysin se et blogissa selostetaan yksityiskohtaisesti treenaamisen aloittamisen syyt (omaan ylipainoisuuteen herääminen, poikaystävän kommentit, huono psyyke, yksinjäämisen pelko), treenaamisen tavoitteet ja sit vielä selitykset miks tavoitteisiin ei ihan päästy. Mut esmes tän blogin visuaalisuus on ihan sairas, välillä tuntuu et lukee vaan jotain Robert Kirkmanin sarjakuvaa eikä treeniblogii, kun noit kuvii on vaan niin paljon ja ne on vaan niin siistei.

Muutenkaan tää blogi ei todellakaan mee siit mist aita on matalin. Hyvänä esimerkkinä kinesioteippaus-vinkit. Must on mageeta et nää gimmat ei takerru siihen faktaa, et noita teippauksia käyttää yleensä Valioliiga-futaajat, astronautit ja ihmiset jotka juoksee sata metriä alle kymmeneen sekuntiin, vaan rohkeesti ottaa omaan treenaamiseen mukaan kaiken mahdollisen avun. Samalla lukijat saa uutta tietoo ja korjaa omia vääriä käsityksiään ja ihan silkkoja huhuja. Mä esim oon aina luullu et toi "pitkä pinkki teippi jalssa" hakee lapset tarhasta töiden jälkeen ja täyttää veroilmoituksen ja et "sininen y-teippi" on kärsivällinen puhelinmyyjien kanssa.

Joku ilkee ja kade vois sanoo et blogi, jossa kaks kipuilevaa ja kohta kolmekymppistä naista herää oman aineenvaihdunnan hidastumiseen muutaman vuoden viipeellä kertoo enemmän tosi-tv-sukupolven narsismista kuin rasvanpoltosta ja että kaikesta tsemppaamisesta ja höyryämisestä huolimatta Terhokodin muistipeli-illassakin on enemmän itsevarmuutta ja uskoa omaan tekemiseen, mut mä oon sitä mieltä et ihmisten pitää tehdä niitä juttuja jotka tuntuu hyvältä ja ennenkaikkee kertoo niistä kaikille vaikka bloggaamalla, koska eiks joku joskus sanonu et jossä teet takareisiä TRX-nauhoilla ja kukaan ei tiedä sitä ni se on vähän niinku sitä ei koskaan olis tapahtunut.

Hikistä kesää kaikille! ;)

-Keisari

Ihana pääsiäinen takana! Nyt kelpaa palata arkiseen aherrukseen! Niin monta unohtumatonta muistoa, mä oon niin onnellinen niistä ihmisistä ja asioista, joista mun possunpunainen elämä koostuu! <3<3<3<3<3

Näistä on maailman paras pääsiäinen tehty :)

Hiihtovaellus ilman karttaa

Minttukaakao

Poronkäristys

Itse tehdyt lätyt ja lakkahillo

Parhaiden ystävien seura

Revontulet

Lammaspaisti

Kevät <3

Monotanssit

Pyllyä polttavan kuuma savusauna

Avanto

Takkatuli

Kairan teroitus ukin kanssa

Pajunkissat

Alias lautapeli ihan parhaimmassa seurassa

J Karjalainen

Ystävän 3-kuinen staffinpentu

3 päivän hemmotteluloma Pariisissa äidin kanssa

Naku-uinti öisellä stadikalla

Jäätelö

Ruisrock

Ystävän kanssa irvistely passikuva-automaatissa

Sytostaattihoitojakson päättyminen 

Kuva omista, hiekkaan upotetuista varpaista

Siltasen brunssi

Valtsun kirppis

Samujin ystävämyynti

Meikit

Ketjut

Vyö

Lääh ja puuh!

Mä oon alkanut urheilemaan! xD En ois uskonut ikinä sanovani tätä, mut kuinka hyvä fiilis voi kunnon rääkistä tulla! Ihan sairaan euforinen olo tunnin podypumpin tai kahvakuulatreenin jälkeen, lihakset vaan tärisee ja hiki valuu, nyt saa läskit kyytiä :D.

Mä en tiiä mikä muhun on mennyt. Oon aina vihannut liikkumista, aikaisemmin en edes juossut bussia kiinni aamulla, koska se on jotenkin niin… rahvasta. No, yks aamu mä vaan seisoin peilin edessä ja katsoin iPhonen etsimen kautta peilistä heijastuvaa tyyppiä ja tajusin et mähän oon ihan pullukka, kääk! Ja mikäs ihme se on, kyllä kaikenmaailman herkkuja on tullut vedettyä talven mittaan siihen tahtiin, että ei ihme jos vähän housut pullottaa... Eikäku kiristää xD

Alotin treenaamisen pari viikkoa sitten ostamalla yhdelle salille (olisiko ollut  BodyWorlds?? Kuitenkin keskustassa, ei se Heurekan toimipiste)  48 kk jäsenkortin 8000 eurolla.  Aluks piti ottaa vaan sellainen kolmen kuukauden kortti, mutta niillä oli joku kampanja, että nyt kun ottaa pidemmän jäsenyyden niin saa leffalipun, juomapullon ja hiirimaton, jossa paksu liftaava mies hymyilee ja sen alla lukee ”kyytiä kiloille!”.

Ihan sika kallishan toi jäsenyys on, mutta voiko oikeesti omalle hyvinvoinnille asettaa hintaa? Sitä paitsi sillä saa kuitenkin rajattoman käyttöoikeuden salille klo 11-19 välille (arkisin) ja kerran kuussa Markus Pöyhönen käy siellä salilla antamassa kuntovinkkejä osana jotain yhdyskuntapalvelu-juttua. Ja siel on ihan sikana kaikkia ryhmäliikuntajuttuja, tyyliin Spinning, Dubstep, BodyShot, Bukkake, you name it! :D.

Muutenkin tosi kivaa porukkaa siel, aina on joku neuvomassa, vaikkei ees kysyis mitään. Ja viel ihan sika hauskoja tyyppejä, ykskin semmonen jäätävän iso kaappi, (vissiin joku armeija tyyppi, ku sillä on Suomen ilmavoimien vanha tunnus tatuoituna takaraivoon) sano mulle kerran et näytän siltä, et mulle maistuu "kyrpälounas", kun valittelin et on kokoajan nälkä treenatessa xD. Nauroin ihan sikana ja sitten se viel tsemppas mua, et kannattaa liikkua vielä kun omin jaloin pääsen.

Että tästä tää nyt sitten lähtee, toivottakaa onnea, sitä tarvitaan! :D Tie pitkä ja kivinen ja tavoitteet on ihan sika korkeella, mut hei, niin pitääkin! Kaivoin vanhempien autotallista mun vanhan pinnasängyn joka on varmaan 120 cm pitkä ja päätin et ens syksynä mä mahdun siihen nukkumaan, vaikka henki menis :D.

Kohti kesää ja kesäkuntoa!

Puspus, 

-K